| Zdroj: |
Wahlgren, I 2012, Julian kaupunki 2035 : Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen ilmastovaikutukset . HSY:n julkaisuja, no. 1, vol. 2012, Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä, Helsinki . < https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/Julkaisusarja/1_2012_Julian_kaupunki_2035_web.pdf > |
| Popis: |
Tutkimuksessa on arvioitu Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen ilmastovaikutukset vuoteen 2035 mennessä. Tutkimuksen kohteena on 12 tutkimusalueen uusien rakennusten energiankäytöstä ja uusien asukkaiden henkilöliikenteestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Tutkimusalueet ovat: Kalasatama, Suurpelto, Marja-Vantaa, Östersundom, Myyrmäki - Malminkartano, Kontula – Mellunmäki - Länsimäki, Kirkkonummen keskusta, Leppävaara, pääradan vyöhyke Tikkurila - Kerava, Pohjois-Espoon pientaloalue, Kirkkonummen pientaloalue ja Riipilä - Seutula. Tutkimusalueiden uuden rakenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vaihtelevat aluetta kohden 2 000 - 40 000 CO2-ekv.t, asukasta kohden laskien 1,4 - 4,4 CO2-ekv.t/asukas ja asukas- ja työpaikkamäärää kohden laskien 0,8 - 2,7 CO2-ekv.t/(as+tp). Noin puolet tutkimusalueiden kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennuksista ja noin puolet liikenteestä. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on vähentää asukasta kohden laskettuja päästöjä 39 % vuoden 1990 tasosta eli 4,3 CO2-ekv.tonniin vuoteen 2030 mennessä. Päästöt olivat vuonna 1990 7,0 CO2-ekv.tonnia/asukas ja vuonna 2010 5,7 CO2-ekv.tonnia/asukas. Tutkimusalueiden aiheuttamien päästöjen perusteella ilmastostrategian tavoitteet voidaan saavuttaa tarkasteltujen sektorien osalta. Suurimmalla osalla tutkimusalueista päästöt ovat vähem-män kuin puolet tavoitteesta. Tutkimuksen perusteella ilmastovaikutuksiltaan edullisimpia ovat alueet, jotka sijaitsevat keskeisesti yhdyskuntarakenteessa ja jotka tukeutuvat tehokkaaseen joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta on edullista sijoittaa asutusta keskeisille alueille, täydentäen olevaa rakennetta ja hyödyntäen raideliikennemahdollisuuksia. Rakennusten osalta lämmitystapavalinnat ovat tärkeitä. Asumis- ja työpaikkaväljyydellä on merkitystä lämmitettävän kerrosalan tarpeeseen. Tutkimuksen perusteella sekä rakennusten energiankäytöllä että liikenteellä on merkittävä vaikutus aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin, ja molemmat tulisi ottaa huomioon yhdyskuntarakennetta kehitettäessä. Tutkimuksessa kehitettyä arviointimenetelmää voidaan hyödyntää seudun uusien alueiden yleispiirteisessä ilmastovaikutusten arvioinnissa. |
