| Autor: |
Niemelä, Eila, Kuikka, Seppo, Vilkuna, Kirsti, Lampola, Markku, Ahonen, Jarmo, Forssel, Marko, Korhonen, Raimo, Seppänen, Veikko, Ventä, Olli |
| Jazyk: |
finština |
| Rok vydání: |
2000 |
| Zdroj: |
Niemelä, E, Kuikka, S, Vilkuna, K, Lampola, M, Ahonen, J, Forssel, M, Korhonen, R, Seppänen, V & Ventä, O 2000, Teolliset komponenttiohjelmistot : Kehittämistarpeet ja toimenpide-ehdotukset . Teknologiakatsaus, no. 89/00, TEKES, Helsinki . |
| Popis: |
Raportti analysoi suomalaisen teollisuuden komponenttiohjelmistojen nykytilaa, tarpeita, kasvupotentiaalia ja kasvun tiellä olevia ongelmia. Analysoinnin tuloksena esitetään liiketaloudelliset ja teknologiset kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Automaatioyrityksillä on laajemmat kokemukset kaupallisten komponenttien hyödyntämisestä kuin elektroniikka- ja tietoliikenneyrityksissä, joissa komponentteja kehitetään huomattavasti enemmän kuin ostetaan ulkoa. Syynä on liiketoimintatapojen erilaisuus: tietoliikenne- ja elektroniikka-ala suosivat alihankintaan perustuvaa liiketoimintaa (15-40 %), kun taas automaatioalalla noin 10 % tuotteista on kaupallisia komponentteja ja alihankintaa ainoastaan 4 %. Lisäksi kokonaistoimitukset ovat harvinaisia elektroniikka- ja tietoliikennealueella, mutta erittäin tavallinen toimintatapa automaatioalueella. Liiketoimintatapojen erilaisuus heijastuu myös komponenttiliiketoiminnan kannalta tärkeiksi koetuissa avainteknologioissa. Automaatioalueella komponenttien rajapintojen määrittely, komponentointia tukevat ohjelmistokehitysmenetelmät ja komponenttien hallinta olivat tärkeimpiä kehityskohteita, kun taas elektroniikka- ja tietoliikennealueella komponenttipohjaiset ohjelmistoarkkitehtuurit, komponenttiteknologiat ja prosessit sekä konfigurointi- ja testaustekniikat arvioitiin eniten kehittämistä vaativiksi alueiksi. Ohjelmistokomponenttiliiketoiminnan teknologisia kehittämiskohteita on arvioitu tuki- ja avainteknologioiden osalta. Tukiteknologioiksi luettiin komponenttien kehittämis- ja hyödyntämisprosessia tukevat teknologiat. Kehittämiskohteiksi kartoituksessa nousivat kehitys- ja hyödyntämisprosessien organisoinnin parantaminen, komponenttikehittäjien ja hyödyntäjien osaamistason nostaminen ja komponenttiteknologian kehittäminen määrittelytekniikoita ja integrointitukea parantamalla. Avainteknologioita olivat komponenttien kehittämisen ja hyödyntämisen mahdollistavat tekniikat kuten komponenttimallit, suunnittelumallit ja kielet. Kehittämiskohteiksi nousivat tuotelinja-arkkitehtuurien ja komponenttien suunnittelu-, validointi- ja erilaistamismenetelmät, komponenttikehykset ja testaus- ja ylläpitotekniikat. Komponenttiliiketoiminnan esteenä olevien puollonkaulojen poistamisessa ennen kaikkea seuraavat osa-alueet kaipaavat kehittämistä: * komponenttien vaatimusten ja ominaisuuksien määrittelytekniikat, * arkkitehtuurin ja komponenttien validointitekniikat, * arkkitehtuurin ja komponenttien dokumentointi ja * komponenttien evoluution hallinta. Liiketoiminnan syvä tuntemus ja huippuosaaminen, kansainvälisen kannattavan liiketoiminnan kehittäminen, tehokas ja hyvin hallittu tuotekehitys sekä kyky vastata kokonaisratkaisujen lisääntyvään kysyntään ja teknologiamuutoksiin ovat avaimet menestykseen komponenttiliiketoiminnassa. Riskijohtamisessa on otettava huomioon erityisesti komponenttien luotettavuus ja integroitavuus, joihin komponenttiliiketoiminnan turvallisuuspolitiikka voidaan kiteyttää. Sopivan oikeudellisen suojastrategian muodostaminen komponentille, komponentin tekijän- ja patenttioikeudelliset suojat ja räätälöityjen komponenttien omistusoikeudet tuottavat ongelmia erityisesti silloin, kun juridisesta osaamisesta on puute. Komponenttiliiketoiminta hyödyttää useita liike-elämän ja teollisuuden eri sektoreita. Alan positiivisella kasvulla on merkitystä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Alalle on syntymässä uusiin toimitus- ja palvelumuotoihin perustuvaa liiketoimintaa ja palvelujen osuus lisääntyy. Komponenttiliiketoiminnan pullonkaulojen poistamiseksi ja komponenttiteknologioiden edelleen kehittämiseksi ehdotamme seuraavia toimenpiteitä: * Uuden teknologiaohjelman käynnistämistä komponenttiteknologian ja prosessien kehittämiseksi. * Komponenttiliiketoimintaa tukevan organisaation, komponenttifoorumin, perustamista. * Toimialakomponenttien tuotteistamiseen tähtäävän teknologiakehityksen painottamista meneillään olevissa ETX-, TLX-, USIX- ja SPIN-ohjelmissa. * Liiketoimintamallien kehittämiseen tähtäävän tutkimusohjelman käynnistämistä Suomen Akatemian toimesta. Komponenttiteknologian ja prosessien kehittämiseen tähtäävän teknologiaohjelman tulisi painottua komponenttien ominaisuuksien määrittelyä ja erilaistamista tukevien tekniikoiden ja tuotelinjoihin soveltuvien ohjelmistoarkkitehtuurimallien kehittämiseen. Tuotelinjaa tukevan järjestelmäinfrastruktuurin ja välitason kehysten rakentaminen ja tuotelinjan evoluution hallintaa tukevien ratkaisujen kehittäminen ovat tärkeitä tuotelinjan ylläpitämiseksi. Komponenttien hankinta- ja hyödyntämisprosessien kehittäminen edesauttavat komponenttiliiketoiminnan syntymistä. Komponenttifoorumin perustaminen vaatii liikkeelle lähteäkseen panostusta yhteistyöklustereiden muodostumista ja toimintaa tukevien palvelujen kehittämiseksi. Tarpeellisiksi havaittuja palveluja olisivat opastus yhteistyöverkkojen muodostamisessa, liiketoiminta- ja teknologiastrategioiden laadinnassa ja komponenttiliiketoiminnan juridiikassa. Toimialakomponenttien ja kehysten kehittämiseksi meneillään oleviin tutkimusohjelmiin tulisi sisällyttää entistä enemmän tuotteistusta tukevien teknologioiden ja liiketoiminta- ja organisaatiomallien kehittämistä. |
| Databáze: |
OpenAIRE |
| Externí odkaz: |
|
