| Zdroj: |
Tillander, K, Oksanen, T & Kokki, E 2009, Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot . VTT Tiedotteita-Research Notes, no. 2479, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo . < https://publications.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2009/T2479.pdf > |
| Popis: |
Tutkimuksessa tarkasteltiin rakennuspalojen syttymistaajuustiheyttä, syttymien lukumäärien riippuvuutta kunnan kerrosalasta ja asukasluvusta, taloudellisia vahinkoja, toimintavalmiusaikakertymiä sekä tehtiin yhteenveto alkusammutusta koskevista tilastoista. Aineistona käytettiin PRONTOn tietoja vuosilta 2001-2007. Tämän lisäksi tehtiin yhteenvetoja onnettomuustiheyksistä pelastustoimen 250 250 metrin ruutuaineiston perusteella. Syttymistaajuustiheyden osalta aikaisemmassa kirjallisuudessa esitettyjen mallien parametrit päivitettiin tuoreemmalla rakennuspaloaineistolla. Tulokset esitettiin nyt rakennustyypeittäin. Mallien tuloksia voidaan käyttää arvioitaessa yksittäisten rakennusten syttymistaajuuksia. Rakennuspalojen jakautumista tar-kasteltiin myös vuorokaudenajan, kuukauden ja viikonpäivien suhteen. Tarkastelut tehtiin kullekin rakennustyypille erikseen. Muusta joukosta merkitsevästi poikkeavat ajanjaksot määritettiin luottamusvälitarkastelun perusteella. Riskiruutuaineistoa ja PRONTOn onnettomuustietoja hyödyntäen tehtiin yleisellä tasolla olevia tarkasteluja onnettomuustiheyksistä eri riskiluokan ruuduissa. Tarkastelut tehtiin sekä rakennuspaloille, kiireellisille onnettomuuksille että kaikille tehtäville. Tarkastelu osoitti, että riskiluokassa IV tapahtuu lukumää-rällisesti eniten onnettomuuksia muihin riskiluokkiin verrattuna. Riskiluokan IV ruutuja on kuitenkin Suomessa eniten, joten onnettomuuksien esiintymistiheys ruutua kohden on riskiluokassa IV alhaisin. Riskiluokan IV ruuduissa asuu kuitenkin vähemmän ihmisiä suhteessa muiden riskiluokkien ruutuihin, jolloin asukkaan kannalta tilanne onkin päinvastainen. Riskiluokan IV ruuduissa tapahtuu asukasta kohden yli seitsemän kertaa enemmän rakennuspaloja kuin riskiluokassa I. Tutkimuksessa tarkasteltiin rakennustyypeittäin, kuinka suuressa osassa rakennuspaloja alkusammutusvälineitä oli käytössä, kuinka usein niitä käytettiin ja mikä oli alkusammutuksen vaikutus. Rakennuspaloissa syntyneitä taloudellisia vahinkoja tarkasteltiin vuosien 2006-2007 aineiston perusteella. Tarkastelu osoitti, että kokonaisvahinkosummassa merkittävä osuus on erittäin suuria vahinkoja aiheuttavilla paloilla, joita määrällisesti on vähän mutta joiden taloudellinen vaikutus on erittäin merkittävä. Käytännössä tämä vahvistaa sitä käsitystä, että mikäli vahinkosummaa halutaan pienentää, tulisi kiinnittää huomiota suurten palojen ennaltaehkäisyyn. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös alkusammutuksen, vuorokaudenajan, teollisuusrakennusten suojaustason, rakennuksen iän ja toimintavalmiusajan vaikutusta taloudellisiin vahinkoihin. |
