| Popis: |
Tutkielmani tarkoitus on selvittää, millaisia diskursseja oppilas- ja opiskelijahuoltolaista ja siihen liittyvässä hallituksen esityksestä on tunnistettavissa, kun lainsäätäjä tulkitsee, määrittelee ja tekee ymmärrettäväksi koulun sosiaalista tehtävää. Tutkimusaineistona on 1.8.2014 voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (OHL 1287/2013) sekä kyseisen lain perustelut sisältävä hallituksen esitys (HE 67/3013). Analyysimenetelmä on retorinen diskurssianalyysi. Tavoitteena on ollut löytää diskurssien avulla näkökulma ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja koulukuraattorityöhön. Koulun sosiaalisella tehtävällä ei ole vain yhtä määritelmää, vaan sitä voidaan lähestyä eri näkökulmista. Paikallistan koulun sosiaalista tehtävää kouluinstituution historiasta sekä yhteiskuntateorioista käsin. Funktionalismi, konfliktiteoria ja mikrotason vuorovaikutusteoriat ovat yleisiä yhteiskuntateorioita, jotka toimivat tässä tutkielmassa teoreettisena viitekehyksenä ja näkökulmina koulun sosiaalisen tehtävän tarkasteluun. Analyysin perusteella muodostetut koulun sosiaalista tehtävää kuvaavat diskurssit ovat koulutuksen yhteiskunnallista arvoa korostava arvodiskurssi, säästöjä korostava resurssidiskurssi, koulun ulkopuolisiin ja sisäisiin rajapintoihin liittyvä rajapintadiskurssi ja valtion kontrollia kouluinstituution ja sen piirissä oleviin oppilaisiin korostava kontrollidiskurssi. Ajankohtaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa näkyvät erityisesti arvodiskurssin ja rajapintadiskurssin näkökulmat. Arvodiskurssi korostaa koulun sosiaalisen tehtävän roolia sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten arvojen uusintajana, kun taas rajapintadiskurssi asemoi koulun osaksi lapsi- ja perhepalveluiden järjestelmää ja lähestyy sosiaalista tehtävää hallintorakenteista käsin. Koulun sosiaalityön näkökulmasta tulevaisuuden vaihtoehtoisina suuntauksina voidaan nähdä siirtyminen lähemmäksi lastensuojelun sosiaalityötä tai koulukuraattorityön erityisyyden ja koulun yhteisösosiaalityön vahvistaminen ja vahvistuminen. The purpose of my master’s thesis is to find out what kind of discourses related to social function of school can be recognized in Pupil and Student Welfare Act and in the government proposal related to the Act and how the legislator interprets, defines and makes the social function understandable. The research material consists of pupil and student welfare act (1287/2013) that was activated 1.8.2014 and government proposal (67/2013) that includes the argumentation and justification of the Act. My research method is rhetorical discourse analysis. My aim has been to utilize the discourses to find new perspectives to current social debates and to school social work. There are several ways to define the social function of school. I have used historical review of school institution and social theories when defining the social function. Functionalism, conflict theory and micro level interaction theories are main social theories that form the theoretical framework and perspective to the analysis of social function of school. The discourses I found through analysis are value discourse that emphasizes education as social value, resource discourse that focuses on saving of resources, boundary discourse that focuses on boundary-work both outside and inside school, and control discourse that focuses on state control over school system and pupils within the system. Especially value discourse and boundary discourse are present in current social debates. The value discourse defines the social function of school as reproduction of educational and social values while the boundary discourse positions school as part of child and family services and approaches the social function of school through administrative structures. Regarding school social work possible future visions can be either school social work shifting towards child welfare services or recognition of specificity of school social work and reinforcement of community social work in schools. |
