| Popis: |
Eriytymisestä on kasvanut 2020-luvun Suomessa yksi kaupunkien ominaispiirre. Alueellinen eriytyminen tarkoittaa sitä, että erilaiset väestöryhmät asuvat yhä selkeämmin erillään toisistaan. Muutos voimistuu yksilöiden muuttoliikkeen seurauksena. Eriytyminen voi olla sosiaalista, taloudellista ja etnistä. Eriytyminen on erityisesti kaupungeissa esiintyvä ongelma. Ilmiö nähdään epätoivottuna, sillä se aiheuttaa yksilöiden ja väestöryhmien eriarvoisuutta. Tämä diplomityö käsittelee alueellisen eriytymisen ilmiötä kaupunkisuunnittelun näkökulmasta ja kysyy, miten asukkaiden ja asiantuntijoiden käsitykset eriytyneestä asuinalueesta eroavat toisistaan. Diplomityö muodostuu kahdesta pääosasta, kirjallisuuskatsauksesta ja tapaustutkimuksesta. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään lähiöiden ja alueellisen eriytymisen teoriaa, jota sovelletaan myöhemmin työn toisessa osassa. Kirjallisuuskatsaus koostuu aihepiirin kirjallisuudesta, tutkimusraporteista ja uutisista. Tapaustutkimus sijoittuu turkulaiseen Pansio-Pernon lähiöön. Tutkimusalueella toteutettiin asukas- ja asiantuntijahaastatteluita, jotka muodostavat työn aineiston. Pansio-Pernon historiatiedot, kartat ja tilastotiedot täydentävät aineistoa. Haastatteluaineisto analysoidaan aineistolähtöisellä analyysitavalla luokittelemalla. Aineistoanalyysi osoittaa, että asukkailla ja asiantuntijoilla on eriytyneestä lähiöstä sekä yhdenmukaisia että eriäviä käsityksiä. Luokittelun perusteella asukkaat ja asiantuntijat kuvailevat aluetta vetovoimatekijöiden, työntävien tekijöiden ja muiden tekijöiden kautta. Tulokset kertovat, että suurin osa käsityksistä on alueelle myönteisiä, vetovoimatekijöinä nähtäviä piirteitä. Erityisesti Pansio-Pernon monipuolista luontoa, merta ja metsiä, ja asuinväljyyttä kehutaan. Aluetta kuvailtiin aineistossa myös kielteisten, työntävien tekijöiden kautta. Alueella on huono maine ja irrallinen sijainti. Alueen maine ei kuitenkaan asukkaiden mukaan vastaa todellisuutta. Lisäksi osa kuvauksesta oli ristiriitaista tai ei selkeästi hyvää tai huonoa. Tulokset lisäävät ymmärrystä eriytyvästä lähiöstä ja siitä, miten alueen asukkaat ja suunnittelijat sen käsittävät. Segregation has grown to be one of the characteristics of Finnish cities of the 2020’s. Areal segregation means different groups of the population are living in clearly separated areas. Individual household’s moving decicions strengthen the phenomenon. Segregation can be social, economic or racial, and often manifests as a mix of these. In the context of cities, segregation is widely thought of as something negative and unwanted since it creates social inequality. This diploma consists of two main parts, literary survey and case study. The literary survey presents the theory of suburbs and segregation. The literary survey contains literature, scientific reports and articles on the subject. The theory from the literary survey is later applied in the case study. The case study takes place in the suburb of Pansio-Perno in Turku, Finland. This thesis’s material has been collected through interviews with the residents and urban planners of the area. These interviews took place in the Pansio-Perno area. In addition to the interviews, the thesis also looks at the history of Pansio-Perno, as well as relevant maps and statistical data. The interviews are analyzed through a material-based analysis. The analysis points out that the residents and the people who work on urban planning of the area have both similar and differing conceptions of the suburb. Based on the classification of the interview material the residents describe the area through pull factors, push factors and other factors. The result is most of the conceptions are positive and can be seen as pulling actors for the win of the area. Especially the nature and spacious living conditions were recurring themes in the conducted interviews. The area is also being described through a more negative lens by depictions that can be seen as pushing factors. The area of Pansio-Perno has a bad reputation from the outside, even though it rarely meets the reality perceived by the residents in their daily life. Lastly, some of the findings are contradictory by not being clearly positive or negative. Altogether these results widen the understanding of the segregating Finnish suburban housing estates and how the residents and planners perceive or experience these areas. |
