| Popis: |
The production of side streams in industrial processes is high and the need to reuse these materials is constantly increasing. Also, wastewater is produced in large quantities in industry, and more attention is being paid to environmental issues, such as the need to clean or stabilize already contaminated areas. The challenge with industrial wastewater, especially mine water, is the diversity of the water chemistry. Thus, the effectiveness of newly developed water purification methods may vary between different sites. The purpose of this dissertation has been to examine several different industrial sidestream materials, investigate the alkali activation of sidestreams, and consider the use of the obtained alkali-activated materials for two different applications: mine water treatment and sediment remediation, at both laboratory and pilot scales. The purification of seepage water was tested in a closed nickel mine in Hitura (Nivala), and the sediment stabilization experiment was conducted with mesocosms in Lake Kivijärvi (Sotkamo). The selected sidestreams for the study (metakaolin, blast furnace slag, vermiculite, mine tailings, and zeolite) were characterized and their behavior after alkali activation was studied. As an important new factor for consideration, effect of the curing time (i.e., material age) of the prepared alkali-activated materials on their adsorption properties was evaluated. The results showed that the blast furnace slag-based water purification material could remove nickel from seepage water. The material may be applied to passive water treatment in the future. The sediment stabilization experiment was also promising in terms of metal retention. Active capping of lake sediment with alkali-activated material may be a more environmentally friendly in-situ treatment than dredging. Tiivistelmä Teollisuudessa muodostuu niin kiinteää jätemateriaalia kuin -vettäkin suuria määriä. Tarve jätemateriaalien hyödyntämiselle uusissa käyttökohteissa on kasvanut koko ajan. Samalla ympäristöllisiin kysymyksiin on kiinnitetty tarkempaa huomiota ja tarve jo saastuneiden alueiden puhdistamiselle tai stabilisoimiselle on tiedostettu. Haasteena teollisuudessa syntyvien jätevesien, ja erityisesti kaivosvesien kohdalla, on syntyvien vesien erilaisuus vesikemian näkökulmasta. Näin ollen kehitettävät puhdistusmenetelmät eivät välttämättä ole toimivia erilaisten kaivosten välillä. Väitöskirjan tarkoitus on ollut tarkastella muutamia erilaisia teollisuudessa sivuvirtana syntyviä materiaaleja ja kartoittaa niiden toimivuutta alkaliaktivoituna materiaalina kaivosten suotovesien puhdistuksessa sekä sedimenttien stabiloimisessa. Molempien sovellusten toimivuutta testattiin kenttäkokeilla, suotovedenpuhdistuskoe toteutettiin Hituran suljetussa nikkelikaivoksessa ja sedimenttien stabilointikokeet Kivijärvessä Sotkamossa. Tutkimukseen valitut sivuvirtamateriaalit on karakterisoitu sekä tutkittu niiden käyttäytymistä alkaliaktivoinnin jälkeen. Tärkeänä uutena näkökulmana on arvioitu valmistetun alkaliaktivoidun materiaalin kovettumisajan vaikutusta materiaalin adsorptio-ominaisuuksiin. Tutkimuksen sovelluksina ovat olleet kaivosten suotovesien tutkiminen metallinpoiston näkökulmasta sekä kaivosten läheisyydessä olevien järvien sedimenttien stabilointi. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että masuunikuonapohjainen vedenkäsittelymateriaali poistaa erityisesti nikkeliä kaivosten suotovesistä ja voi soveltua hyvin tulevaisuudessa passiivisten vedenpuhdistusrakenteiden materiaaliksi. Sedimenttien stabilointikokeet olivat myös lupaavia metallien sitomisen suhteen ja voivat mahdollistaa tulevaisuudessa huomattavasti ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon järvien ruoppaamiselle. |
