| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen |
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. This licentiate thesis studies Finnish police chiefs' career biographies. Through career biographies it explores various issues concerning work and the police organization, such as professional identity, turning points of career, leadership, supervisor position, and hierarchy in the organization. How does one tell one's career, and how do different experiences construct and shape the professional identity of the Finnish police chiefs? The study approaches the police organization through decades' experience: police chiefs who were interviewed had all worked within the organization for many years, even decades. Thus it enables reader to get into a world that might not be reached otherwise. Police chiefs' career biographies offer an interesting viewpoint to the Finnish police organization. The study reveals, among other things, competitive nature and contradictory expectations concerning one's career moves. It also contributes to studies among civil servants' careers, well-being and motivation at work. In addition, it strengthens understanding about biographies as a relevant way of reflecting one's career. The study implies that police chiefs' work and professional identity are strongly shaped by ambivalent publicity - hierarchy and competition within the police organization, and professional narrative that praises vertical mobility and career moves. The study leans on the theories of narrative identity. The empirical data included 15 biographical interviews, and the analysis of the data was conducted using the expectancy analysis. Analysis is presented in two separate chapters and was motivated by two research questions. Firstly, which issues and experiences strongest construct and shape the professional identity of the Finnish police chiefs? Themes that are studied here are: career choice, supervisor position, different types of publicity, and social relations among those involved with the profession. Secondly, how do the police chiefs tell their careers: how are their work biographies told and emplotted? This section concentrates on the biographers' attitudes towards their (work) history. Four types of career biographies are presented: a battle-oriented romance, a progressive development narrative, a hope-lost career tragedy, and a more lightly oriented comedy narrative. Police chiefs work biographies can be seen as bureaucratic interpretive models. Turning points in the career concerned moves in a structural path of the organization, and different positions were hierarchically connected to each other. Beginnings of the police chiefs' careers were often told with enthusiasm and satisfaction. Career moves took place regularly, one after another. These experiences form a striking point of comparison to the current situation, which instead could be characterized as a time of very few career moves. Lisensiaatintyössäni tutkimuskohteena ovat poliisipäälliköiden suullisesti kertomat, työuraa koskevat elämäkerrat. Niiden avulla tarkastelen erilaisia työhön ja organisaatioon liittyviä teemoja: ammatti-identiteettiä, työuran käänteitä ja muutosta sekä johtajuutta, hierarkiaa ja esimies-alaissuhteita. Miten oma työura kerrotaan ja millaisia ovat ammatti-identiteettiä vahvimmin tuottavat ja muokkaavat kokemukset? Työ kertoo poliisiorganisaatiosta organisaatiossa vuosikymmeniä työskennelleiden henkilöiden kokemusten kautta. Siten se avaa lukijalleen maailman, johon muutoin voisi olla vaikeaa päästä. Tarkastelemalla poliisissa johtajina työskentelevien virkamiesten työelämäkertoja on mahdollista tehdä tulkintoja poliisiorganisaatiosta yleisemminkin. Tutkimuksessa tulevat esiin muun muassa eteneminen poliisiorganisaatiossa, sisäinen kilpailu ja ristiriitaiset odotukset eri tahoilta. Tutkimuksen voi myös nähdä tarjoavan laajemminkin uusia näkökulmia hallinnon muutoksiin, virkamiesten työuriin, työn mielekkyyteen ja työmotivaatioon. Samalla se lisää ymmärrystä elämäkerroista työuran hahmottamisen muotona. Tutkimus nojautuu narratiivisen identiteetin teorioihin. Tutkimuksessa haastateltiin 15 poliisipäällikköä ja aineistoa analysoitiin ensisijaisesti odotusanalyysin avulla. Analyysiosio jakautuu kahteen osaan. Kysyn tutkimuksessani ensinnäkin, mitkä ovat poliisipäällikkyyden 'ydinkokemukset' - mitkä asiat tai aihealueet muodostavat päälliköiden kertomuksissa kaikkein tiheimmät ja merkityksellisimmät kohdat. Tarkastelen erikseen ammatinvalintaa, 'poliisin kanssa ja sen esimiehenä toimimista', ammatin suhdetta erilaisiin julkisuuksiin sekä ammattikunnan keskinäistä tiivistä piiriä. Toisena keskeisenä tarkastelukohteena ovat työelämäkertojen tyypit: millaisia urakertomuksia poliisipäälliköt kertovat, mikä on kertojan asenne (työ)elämäänsä ja millaisena uran juoni esitetään. Tässä osiossa keskityn kokonaisiin työelämäkertatyyppeihin ja pyrin hahmottamaan juonellisen rakenteen ja elämäkerran ensisijaisen asenteen tai muodon. Esittelen neljä uraelämäkerran tyyppiä: kamppailuun keskittyvän romanssin, progressiivisen kehityskertomuksen, urakehityksen toivosta luopuneen tragedian sekä uraan kevyemmin suhtautuvan komediallisen kertomuksen. Tutkimukseni valossa poliisipäällikkyyden ydinkokemusten taustalla vaikuttavat voimakkaasti poliisipäälliköiden ammattikuntaan kohdistuvan julkisuuden ambivalentti luonne ja mallikansalaisuuden paineet, organisaation tiukka hierarkia erilaisine ilmenemineen, uralla etenemistä ja paikasta toiseen siirtymistä korostava mallitarina sekä keskinäinen kilpailu suppeassa ja tutussa joukossa. Poliisipäälliköiden urakertomukset edustavat tutkimukseni perusteella uran byrokraattista tulkintakehystä. Muutokset poliisipäälliköiden työuralla olivat nimenomaan rakenteellisella polulla etenemisiä ja hierarkkisesti yhteydessä toisiinsa. Työuran alut kerrottiin innostuneesti ja nopeaa etenemistä myönteisesti kuvaillen. Ripeän etenemisen luomat odotukset ja tottuminen vertikaaliseen sosiaaliseen liikkuvuuteen taustoittavat 2000-luvun puolenvälin pysähtynyttä tilannetta ja sitä kohtaan tunnettua tympäännystä. Nykytilanne on useiden päälliköiden kohdalla räikeässä kontrastissa muutaman vuosikymmenen takaisen uran alkutaipaleen kanssa. |
