| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Home Economics and Craft Science, Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, kotitalous- ja käsityötieteiden laitos, Helsingfors universitet, beteendevetenskapliga fakulteten, institutionen för hushålls- och slöjdvetenskap, Anttila, Pirkko, Varto, Juha, Haverinen, Liisa, Parviainen, Jaana |
| Popis: |
DOMESTIC SKILLS AS THE ART OF EVERYDAY LIFE. An inquiry about domestic skills as a way of being-in-the-world in the light of existentialist-hermeneutics phenomenology. This study focuses on analyzing domestic skills in a phenomenological manner. The description phenomenological emerges from the interpretation process, which originates from the ontological question of domestic skills. The ontological question of how domestic skills are directs one s phenomenological gaze to the experiencing of domestic skills, rather than merely viewing their action or technical aspects. Along with the ontological question, the axiological question of what the meaning of domestic skills is drives the analysis. This study is both theoretical and philosophical. Phenomenology is the guiding philosophy, theory and methodology of the inquiry. Existentialist-hermeneutics is the emphasis which most appropriately describes the phenomenological attitude adopted within the analysis. Martin Heidegger s philosophy of being and Maurice Merleau-Ponty s philosophy of the lived body essentially form the theoretical base for the inquiry. The analysis reveals domestic skills within a core of Care and the Other. Care and the Other are anchored both in Heidegger s analysis of Dasein and in Merleau-Ponty s analysis of the reversible being-in-the-world. The social nature of being and the action-oriented intentionality of the lived body are embodied in Care and the Other. This ontological base of domestic skills enables us to see the extensions that inhabit in it. These extensions are redoing, emotional experiencing, adapting and emancipating. The analysis connects ability and action, which is why domestic skills and household activity must be seen as a united whole. This united whole is not the matter of the two components of the phenomenon, but is rather the matter of domestic skills as a way of being-in-the-world. Domestic skills are a channel for the phenomenon Home Economics to manifest in our lives. This is the gaze that presents domestic skills as to be like the poetry of everyday life. The main result of the study is the elucidation of the ontology of domestic skills and the naming of its extensions. This growth of philosophical understanding makes it possible to strengthen the science of home economics. Tutkimus on analyysi kotitaloustaidon ulottuvuuksista. Analyysin lähtökohdat ovat kotitalouden kokemisessa. Eksistentialistis-hermeneuttinen fenomenologia muodostaa tutkimuksen teoreettisen lähtökohdan ja metodin. Se tukeutuu perustaltaan Martin Heideggerin olemisen filosofiaan ja Maurice Merleau-Pontyn havainnon, erityisesti ruumiin fenomenologiaan. Tutkimuksessa esitetään kaksi kysymystä. Ensiksi kysytään, millä tavalla kotitaloustaito on eli mikä on kotitaloustaidon ontologia. Toiseksi kysytään, mikä on kotitaloustaidon olemisen merkitys. Tämä kysymys liittää kotitaloustaidon siihen, mikä on hyvää. Kysymyksistä aukeaa kotitaloustaidon analyysi, joka tulkitsemistoimintana muodostaa tutkimuksen. Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen, jonka aineistona käytetään myös kaunokirjallisuutta sekä kotitaloustaidosta käytyjä ryhmäkeskusteluja. Kotitaloustaidon analyysi ei tuota kotitaloustaito-käsitteen merkitysanalyysia tai sen pragmaattista määrittämistä. Analyysi on tulkitsemistoimintaa kotitaloustaidosta koetun maailman ilmiönä ja pyrkii pysyttelemään kotitaloustaidon kokemisessa. Fenomenologisen asenteen kautta tutkimus tuo uutta kotitaloustieteen piiriin. Se on totutusta poikkeava tapa suunnata tarkastelu ilmiöön. Kotitaloustaidon analyysi lähtee liikkeelle ilmiön sisältä. Kotitaloustaitoa ei tarkastella sen toimintaluonteesta lähtien, vaan olemisen prinsiipistä käsin. Syntyy kuvaus kotitaloustaidosta, jonka ytimenä ja ilmenemisen mahdollistavana prinsiippinä on huoli ja toiseus. Huoli ja toiseus ankkuroituvat Heideggerin analyysiin Daseinista sekä Merleau-Pontyn eletyn ruumiin ja olemisen kaksipuoleisuuden ymmärtämiseen. Huoli ja toiseus kuvaavat elettynä ruumiina olemisen toimintaan suuntautuvaa intentionaalisuutta sekä olemisen sosiaalista luonnetta. Huoli ja toiseus suuntaavat tarkastelun kotitaloustaidon ontologiasta nouseviin ulottuvuuksiin: uudelleen tekemiseen, emotionaaliseen kokemiseen, yhteensovittamiseen ja emansipaatioon. Kotitaloustaidon ulottuvuudet paljastuvat kanavaksi olemisesta kotitaloustoimintaan. Kotitaloustaito ja kotitaloustoiminta kietoutuvat tutkimuksen analyysissa toisiinsa. Tämä ilmentää olemisesta periytyvän kaksipuoleisuuden merkitystä. Kotitaloustoiminta voidaan kokea kotitaloustaitona ja kotitaloustaito kotitaloustoimintana. Tutkimuksen analyysi kulkee näin kotitaloustaidon praksis-poiesis-luonteen ykseyteen, jota kuvataan metaforalla arjen runous . Kotitaloustaito arjen runoutena ei ilmene teknisinä suorittamisen vaiheina, välineenä tai resurssina. Kotitaloustaito arjen runoutena on mahdollisuus, joka aina jo on läsnä toiminnassa. Tutkimus rakentaa osaltaan tieteenalan perustaa tavalla, joka vahvistaa substanssiymmärrystä sekä kotitaloustieteen omaleimaisuutta. Substanssiymmärryksen kautta tutkimus vaikuttaa myös laajemmin arjen toiminnan välttämättömyyden ja arvokkuuden paljastumiseen. |
