| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Science History, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntahistorian laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för samhällshistoria |
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Viimeisen runsaan sadan vuoden kuluessa on perheiden lapsiluku pienentynyt huomattavasti kaikissa länsimaisissa yhteiskunnissa. Suomessa syntyvyys rupesi pienentymään huomattavan nopeasti 1910-luvun alussa. 1930-luvun lopulle jatkuneen hedelmällisyyden pienentymisen seurauksena naisten keskimäärin synnyttämien lasten lukumäärä putosi lähes puoleen. Hedelmällisyyden pienentymisessä oli kyse nimenomaan aviollisen hedelmällisyyden pienenemisestä. Toisin sanoen avioparit olivat alkaneet tehokkaasti rajoittaa lastensa lukumäärää. 1910-luvulla lapsirajoitus herätti mielenkiintoa myös julkisuudessa. Lapsirajoituksella oli puolestapuhujia, mutta myös vastustajia. Tutkielmassa verrataan kahden eri naisjärjestön, työläisnaisliikkeen ja kristillis-siveellisen Valkonauha-järjestön, lehdissä 1910-luvulla käytyä keskustelua lapsiluvun rajoituksesta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia argumentteja keskustelussa käytettiin. Tutkimushypoteesina on, että naisten mielipiteenmuodostus suodattui ainakin osittain erilaiseksi luokan (politiikan) vaikutuksesta. Työläisnaisessa ja Valkonauhassa käyty keskustelu lapsirajoituksesta piti sisällään monia erilaisia argumentteja: taloudellisia, moraalisia, terveydellisiä ja rotuhygienisiä. Lisäksi lapsirajoitus liittyi keskeisellä tavalla kysymykseen naisen asemasta. Sen sijaan väestölliset argumentit eivät vielä 1910-luvulla olleet keskustelussa juurikaan esillä. Työläisnaisliikkeellä ei ollut yksimielistä kantaa lapsirajoitukseen. Työväenluokan naisiin kuului paitsi lapsirajoituksen kannattajia, epävarmoja ja välittävänä kannalla olevia myös lapsirajoituksen vastustajia. Osa työläisnaisista ajatteli, että työläisillä tuli olla oikeus vallitsevissa taloudellisissa olosuhteissa rajoittaa lastensa lukumäärää. Taloudellisten argumenttien lisäksi lapsirajoitusta puolustettiin naisen asemaan liittyvinä argumenteilla sekä myös rotuhygienisin perustein. Osa työläisnaisista piti lapsiluvun rajoitusta sosialismin vastaisena. Osalle työläisnaisista kysymys oli myös moraalinen. Valkonauhalle lapsirajoitus oli ensisijaisesti siveellinen ja moraalinen kysymys. Keskeistä kysymyksessä oli itse tapahtuma, hedelmöittymisen estäminen, joka valkonauhalaisten mielestä oli luonnonvastaista, puuttumista Jumalan säätämään järjestykseen. Valkonauhassa oltiin huolestuneita siitä, että jos sukupuoliyhteys irrotettaisiin suvunjatkamisesta, seurauksena olisi avioliiton ulkopuolisten suhteiden lisääntyminen ja yhteiskunnan siveellinen ja moraalinen rappio. Moraalisten argumenttien lisäksi Valkonauha vastusti ehkäisyvälineitä terveydellisillä argumenteilla. Estääkseen yhteiskuntaa vajoamasta siveettömyyteen Valkonauha yritti saada ehkäisyvälineiden mainostamisen ja myynnin lailla kielletyksi. Vastaavia lakeja oli säädetty monissa muissa maissa. Suomessa näin ei kuitenkaan Valkonauhan pettymykseksi tapahtunut. Työläisnaisliikkeen ja Valkonauhan suhtautuminen muodostui osittain erilaiseksi, mutta asetelma ei kuitenkaan ollut mustavalkoinen. Erilaisista lähtökohdista huolimatta naiset saattoivat päätyä samaan lopputulokseen. |
