Liikunnanopettajien fyysinen aktiivisuus

Autor: Lahtinen, Tomi, Lievonen, Matti
Jazyk: finština
Rok vydání: 2011
Předmět:
Popis: Lahtinen, Tomi & Lievonen, Matti 2011. Liikunnanopettajien fyysinen aktiivisuus. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu – tutkielma. 93 s. TNS Gallup Oy:n (2005) teettämän Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan suomalaisista 32 % liikkuu terveysliikuntasuosituksiin nähden riittävästi. Vastaavasti liian vähän liikkuvia on 2.8 miljoonaa suomalaista. Suomessa liikunnanopettajien fyysistä aktiivisuutta ei ole aikaisemmin tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, liikkuvatko liikun-nanopettajat riittävästi terveysliikuntasuositusten kannalta, miten työmatkat kuljetaan ja kuinka fyysisesti rasittavaa on liikunnanopettajien työ. Tutkimuksessa käytettiin harkinnanvaraista otantaa suomalaisista liikunnanopettajista. Fyy-sistä aktiivisuutta tutkittiin kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin liikuntaa opettaville opettajille keväällä 2009 Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n (Liito) jäsenrekisterin kautta. Lopulliseen aineistoon valittiin vain kaikkiin kysymyksiin vastanneet henkilöt, jol-loin otoskoko oli 209, joista miehiä oli 83 ja naisia 126. Tutkimusjoukon taustamuuttujina olivat sukupuoli, ikä, opetuskokemus, luokkien keskikoko ja opetusaste. Sukupuolen ja iän eroja tutkittiin suhteessa yleiseen fyysiseen aktiivisuuteen ja lisäksi muita taustamuuttujia työajan ja -matkan fyysiseen aktiivisuuteen. Pääanalysointimenetelminä käytettiin aineiston kuvailua frekvensseillä, keskiarvoilla, keskihajonnoilla. Taustamuuttujien eroja fyysisessä aktiivisuudessa tutkittiin t-testillä ja yksisuuntaisella varianssianalyysillä. Liikunnanopettajat liikkuivat kohtalaisella tai sitä rasittavammalla intensiteetillä vähintään 30 minuuttia päivässä keskimäärin 5.17 päivänä viikossa. Terveysliikuntasuosituksiin näh-den riittävästi liikkui 66.5 %, naisista 71.4 % ja miehistä 59.0 %. Viimeisen työpäivän ai-kana liikunnanopettajat liikkuivat kevyellä intensiteetillä noin tunnin, kohtalaisella tai sitä rasittavammalla intensiteetillä noin puoli tuntia ja olivat fyysisesti passiivisia noin kaksi tun-tia. Taustamuuttujista ainoastaan eri opetusasteilla opettavien liikunnanopettajien välillä oli eroja työpäivän fyysisessä aktiivisuudessa ja passiivisuudessa. Ammattioppilaitoksessa opettavat liikkuivat enemmän kohtalaisella tai sitä rasittavammalla intensiteetillä kuin pe-ruskouluissa ja lukioissa opettavat viimeisen työpäivän aikana. Ammattikoulussa opettavat liikkuivat noin tunnin, kun peruskoulussa ja lukiossa opettavat liikkuivat 15 minuutista puoleen tuntiin. Liikunnanopettajista työmatkansa päivittäin kävelivät 7.2 %, pyöräilivät 13.9 %, käyttivät henkilöautoa 47.8 % ja julkisia 2.4 %. Naiset pyöräilivät työmatkansa keskimäärin 1.49 päivänä ja miehet 0.82 päivänä viikossa. Iän suhteen ei ollut eroja työ-matkojen kulkemisessa. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että liikunnanopettajista selkeästi suurempi osuus liikkuu terveysliikuntasuositusten kannalta riittävästi verrattuna suomalaiseen väes-töön. Töissä käydään pääasiassa autolla, mutta myös pyöräilyä ja kävelyä suositaan. Työ-ajan fyysisen aktiivisuuden perusteella kuormittavuus ei ole suurta. Kuitenkin tuki- ja lii-kuntaelinten vammojen ja liikunnanopettajien fyysisen aktiivisuuden välisiä yhteyksiä olisi hyvä selvittää jatkossa.
Databáze: OpenAIRE